Tervetuloa uuden iskovuoden pariin! Olet mukana nyt iskon kakkosvuodella ja se tarkoittaa sitä, että riippumatta siitä, olitko viime kesänä leirillä tai et, olet vuoden vanhempi ja kokeneempi. Ja se tuo mukanaan uusia näkökulmia, uusia vastuita ja myös uuden roolin isosena toimiessa.

Jännä asia on se, että ajatteli sitä tai ei ja tahtoi tai ei, ikä tuo mukanaan tiettyä vastuuta ja esimerkin asemaa. Tulevana kesänä olet tosiaan vähintään noin vuoden vanhempi kuin tuoreet isoset ja leiristä riippuen noin kahdesta miltei kymmeneen vuotta vanhempi, kuin leiriläiset.

Tuo ikä, yhdistettynä aiempaan isoskokemukseen, tekee sinusta esimerkin ja esikuvan. Sinua katsotaan ylöspäin ja siitä, miten sinä toimit otetaan mallia omaan isosteluun. Siksi on hyvä välillä pohtia sitä, miten tämä kasvanut rooli ja ikä näkyy siinä, miten toimit isosena.

Vanhemman isosen esimerkki

Kokeneempana ja/tai vanhempana isosena olet yllättävän isossa asemassa luomassa leirin toimintakulttuuria. Se, miten sinä toimit ja asennoidut vaikuttaa suoraan siihen, mitä vaikutteita nuoremmat isoset saavat. Esimerkiksi: jaksatko keskittyä harjoitteluun tai raamisten läpikäymiseen, vai toteatko, että ”On näitä ennenkin vedetty, kyllä minä osaan..”? Jos jälkimmäinen, niin toisaalta se voi olla tottakin. Sinulla on jo kokemusta ja osaamista sketseihin, leikkeihin tai raamiksiin, mutta onko sitä sinua nuoremmilla?

Jos sinä ja toiset vanhat isoset annatte kuvan, että ”Ei näillä niin väliä.” niin on hyvä kysyä, minkä kuvan tuoreet isoset saavat vuorostaan. Ohjaajien ja vanhempien isosten vastuulla on luoda toimintakulttuuria, joka kestää vuosia eteenpäin. Jossa nuoremman isosen on lupa ja oikeus saada tukea ja harjoitella ja jossa kaikkien vahvuudet ja taidot huomioidaan.

Toinen tärkeä piirre ja ominaisuus on oma asenne. Leireille tullaan aina siksi, että siellä on hauskaa. Se on oikein ja täysin sallittua! Mutta vanhempana isosena toimiessa on yksi iso ero nuorempiin nähden: sinun omasta rippikoulustasi on nyt useampi vuosi ja se tarkoittaa sitä, että sinä et lähtökohtaisesti tule isoseksi elämään uudestaan riparikokemustasi. Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta itse asiassa moni ekan vuoden isonen lähtee isoseksi juuri tuosta syystä. Omalla leirillä oli kivaa ja he tahtovat kokea sen uudestaan! Se on ihan normaalia ja täysin sallittua, mutta tokana isosvuotena meidän tehtävämme on siirtyä uudelleenelämisestä uuden luomiseen. Enää pääpointtina ei ole se, mitä on ”aina ennen tehty” (ts. mitä omalla riparilla tehtiin), vaan se, mikä tälle leirille on parasta.

Kolmas tärkeä juttu on se, miten kohtelet nuorempia isosia. Teistä kukaan ei varmastikaan ole kohdellut heitä huonosti, mutta se, miten me esimerkiksi suhtaudumme heidän ideoihinsa vaikuttaa paljon! Sinulla on ikää ja kokemusta, mutta se ei tarkoita erehtymättömyyttä, ihan niin kuin ohjaajien ikä ja koulutus ei tarkoita sitä heidän osaltaan. Siksi on tärkeää antaa kaikille – myös nuoremmille – puheenvuoro ja kunnioittaa heidän ideoitaan ja ajatuksiaan.

Vanhemman isosen tavoite

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että te vanhemmat isoset olette todella tärkeässä roolissa ja tehtävässä ohjaajien kanssa. Yhdessä ensimmäisen vuoden isosten kanssa luodaan yhdessä leiriä, joka on mahdollisimman turvallinen, hauska, opettavainen ja kokemuksellinen. Siihen tarvitaan tosiaan sekä kaikkia isosia ja vetäjiä, että myös leiriläisiä ja heidän asennettaan.

Mutta kokeneempien isosten ja ohjaajien tehtävänä on tukea tässä kaikessa myös nuorempia. Olla heille esimerkki, kuunnella heidän huoliaan, neuvoa ja tukea heitä omissa tehtävissään.

Vanhempana isosena olet myös tärkeässä paikassa kristityn esikuvana. Sinua, osaamistasi ja mahdollisesti myös hengellistä vakaumustasi tullaan tarkastelemaan tarkemmin, kuin ensimmäisen vuoden isosilta. Siis leiriläisten puolelta. Olette vanhempia ja kokeneempia ja oppineet nuortenleireillä ja seurakunnassa enemmän, siksi teitä katsotaan tässäkin asiassa ylöspäin.

Osaanko minä?

Tämä kaikki saattaa kuulostaa alkuun kauhean dramaattiselta ja vaativalta. Osin se saattaa sitä ollakin, mutta toisaalta vanhempana isosena toimimiseen pätee yksi äärimmäisen tärkeä lainalaisuus kuin uutena isosenakin toimimiseen: Sinä saat olla oma itsesi ja sinäkin saat olla keskeneräinen ja epäonnistua!

Eli vaikka yllä on pitkä kirjoitus kaikesta siitä, mitä vanhempana isosena oleminen tarkoittaa se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun pitäisi osata tämä kaikki, jotta kelpaisit! Joskus vanhemmille isosille on tullut kriisi siitä, kun he ovat epäonnistuneet jossain tehtävässä. Silloin on yritetty muistuttaa heitä siitä, että se kuuluu elämään. Jos valmistautuu hyvin, tekee parhaansa ja epäonnistuu mielestään jossain, niin silloin on kuitenkin tehnyt parhaansa!

Tärkeintä on se, että omassa toiminnassa huomioi myös noita yllä mainittuja. Aina siinä ei onnistu, eikä se mitään! Mutta välillä on hyvä muistaa se oma kasvanut asema, rooli ja vastuu, minkä ikä tuo.

Kiitoksia vielä siitä, että olet mukana ja muista, että teet korvaamattoman tärkeää työtä isosena!

Tehtävät:

1.       Mitä kuuluu ja miten voit?

2.       Missä asiassa/asioissa olisit itse toivonut vanhemman isosen tukea tai neuvoja, ollessasi ensimmäistä kertaa isosena?

3.       Mitä ajatuksia tai kommentteja yllä oleva teksti herätti sinussa isosena toimimisesta?

4.       Mitä voisit itse olla tekemässä, jotta uudet isoset saisivat tarvitsemansa tuen kesän leireillä?

5.       Onko sinulla rukousaiheita?

Lisäbonus: raamatunlukuohjelma

Isoskoulutusvuoden aikana luemme myös yhdessä Raamattua. Jokaisessa isko-tehtävässä on kuukauden aikana luettava jakso. Voit itse valita luetko jokaisen viikon tekstit kerralla vai jaatko sen pienemmiksi pätkiksi eri päiville. Tärkeintä on, että luemme yhdessä Raamattua säännöllisesti. Jos herää kysymyksiä teksteihin liittyen, laita viestiä, pohditaan yhdessä!

vko. 41: Matt. 1–3

vko. 42: Matt. 4–5

vko. 43: Matt. 6–7

vko. 44: Matt. 8–9