Kesäsana

Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa joku pyytää meiltä anteeksi jotain tekoaan, mutta koemme tulleemme niin syvästi loukatuksi, että tuntuu täysin mahdottomalta antaa anteeksi. Samanlaisia ajatuksia oli varmasti tuhlaajapojan vanhemmalla veljellä, kun omaisuutta tuhonnut veli tuli takaisin kotiin. Miten tuolle muka voi antaa anteeksi?!

Vaikeaa se usein onkin, eikä väärää tekoa voi tietenkään kääntää oikeaksi. Mutta armahduksen ytimessä onkin juuri se – saada anteeksi jotain armosta, ei omasta ansiosta. Ja meitä kutsutaan auttamaan ja armahtamaan muita, koska se sama rakkaus on ensin kohdistettu meihin itseemme – ilman ehtoja. Jumala suorastaan “tuhlaa” armoaan meihin, ja meillä on koko elämä aikaa opetella sitä, miten voimme osoittaa samankaltaista rakkautta toisillemme.

Rukous:
Isä, kiitos siitä, että sinä armahdit minut, ja saan tulla aina uudestaan sinun luoksesi, vaikka olisin mokannut pahemmin kuin koskaan ennen. Opeta minua osoittamaan sitä samaa armollisuutta toisille ihmisille. Se on harvoin helppoa ja siksi tarvitsen siinä sinun apuasi. Aamen.

Rohkeutta ja rakkautta elämäsi ihmissuhteisiin! 🙏❤